Jännitysmomentteja

Eilen tuli lumet katolta ja se oli Sanin mielestä vähän liiankin jännää. Illalla kun käytin koiria Sani ei suostunut kävelemään metriä kauemmas minusta, ei suostunut kakkaamaan tai mitään. Istua nyhjötti vierellä ja liikkui vain jos itse liikuin. Ihailtiin sitten revontulia samalla kun Viima tutki koko ympäristön.

Sisälle tultua menin vaatehuoneeseen. Se on koirilta kielletty huone, eikä Sani yleensä edes yritä tulla sinne, paitsi näin jännittävänä hetkenä ei voinut odottaa puolentoista metrin päässä. Käskystä se kyllä peruutti sitten, ja kun käskin odottaa se istui ja katseli surkeana. Niin mutta sen verran kuitenkin piti olla tottelematta että vaatehuoneen puolelle piti tulla istumaan.

Suihkussakaan en saanut käydä yksin! Sani seurasi pesuhuoneeseen, jäi riittävän välimatkan päähän ettei kastu eikä lähtenyt mihinkään kun avasin suihkun (normaalistihan koko koiraa ei näkyisi enää tässä vaiheessa). Taiteovi oli raollaan ja jossain vaiheessa sitten kuitenkin piti sen verran siirtyä kodinhoitohuoneen puolelle, että pää vaan kurkisti ovenraosta.

Sänkyyn mennessä piti saada olla sylissä (meillä koirat saa nukkua sängyssä) ja kun laitoin nukkumaan Sanin piti viimeiseen asti saada olla kyljessä kiinni kunnes oli todella kuuma ja oli pakko mennä lattialle jatkamaan unia. Ilmeisesti ei enää pelottanut niin paljoa. Selvittiinpä urheasti hengissä ^_^